keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Uuden Työn Kuusamo - Pohjolan luontopääkaupunki

Kuusamolaiset ovat omaa luokkaansa.
He ovat tekijöitä ja he tekevät poikkeuksellisella asenteella.

Kiitos kaikille kehittäjille yhteisestä puolentoista vuoden matkasta. On ollut ilo olla osana sitä. Ohessa julkaisu siitä ja Uuden työn Kuusamosta. Klikkaa lukemaan täältä >>

-Ville & Jaana

https://drive.google.com/file/d/0B88rYKp70qslMEhhUTZZMW10d2M/view?usp=sharing

lauantai 29. lokakuuta 2016

HETI HOITOON

Tein kokeilun. Muotoilin vähän palvelua, opin jälkeenpäin.

Otin asiakkaat ”Heti hoitoon”. Vastasin yhteydenottoon, osallistuin hoidontarpeenarviointiin yhdessä asiakkaan kanssa tietysti. Hän on  itse itsensä asiantuntija. Hoidin asian heti puhelimessa tai pyysin asiakkaan luokseni, jos oli tarvetta. Asiakas osallistui hoitoonsa uudessa vuorovaikutuksen ilmapiirissä: digitaalisessa, fyysisessä, sosiaalisessa. Jos en itse osannut, sain mukaan myös muut asiantuntijat; lääkärin, diabeteshoitajan ja terveydenhoitajan. He olivat mukana hyvällä asenteella, täysillä. Niin kuin minäkin, asiakkaan kanssa yhdessä.

Tein kymmenen kokeilua yhdessä Marja-Leenan kanssa. Vedin siis esimiehen mukaan tai toisinpäin sama se yhdessä mentiin. Analysoimme tulokset eli kysyimme asiakkailta, miltä tuntui. Hyvältä tuntui tietysti, kun sai asiansa heti hoidettua.

Olin valmentaja ja mahdollistaja ja sparraaja. Olin elementissäni, tein taas työtä päälläni, sydämelläni, silmilläni ja käsilläni kokonaisvaltaisesti. Ja yhdessä asiakkaan kanssa uudessa vuorovaikutuksen kentässä. Nautin. Tunsin työniloa.

Tätä me jatkamme kehittäjän mielellä. Koska meillä on kaikki ja aina ja etumatka. Ja on pakko, mutta ilolla. Kilpailu tulee olemaan kovaa. Emme kuitenkaan ole yksin. Meillä on omat sparraajat. Kiitos Jaana, Ville ja Kalle.

Kuusamonkehittäjä Arja Säkkinen

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Tuo innovaatiosi ja osaamisesi kasvamaan uudeksi työksi Kuusamossa



Kuusamossa järjestetään seminaari siitä, miten Uusi työ syntyy. Kehittäjän mielellä. Tekemällä pikkuisen tosin.
 
Vuosi sitten SDPn puheenjohtaja Antti Rinne teki loistavan ehdotuksen. Miksei työmarkkinatukea voisi käyttää yrityksiin työllistämisen tukena? Sille on paljon sopimuksellisia ja lainsäädännöllisiä esteistä, mutta koska idea on hyvä, sitä lähdetään selvittämään. Työryhmät perustetaan ja esteet puretaan. Kaksi vuotta, niin meillä on asiat kunnossa ja homma voi alkaa.

Edellisellä viikolla Kuusamon sosiaali- ja terveyslautakunta oli tehnyt päätöksen, että niin tehdään. Olen työllisyysasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Kuusamossa. Hurjalta tuntui, kun tavoitteeksi asetettiin 50 työpaikkaa vuodessa. Kaupungin työllisyydenasioita hoitava Pirjo Mustonen oli kesän aikana repinyt kaikki aivojensa logiikkalangat kivuliaasti irti ja kytki niitä yhtä kivuliaasti uuteen asentoon. Haluan sata, hän sanoi. Puuhastelu saa riittää. Jos etisen digisyrjäytyneen sossun Kirsi Kankaanpään aivojen niksahduksesta aidosti asiakaslähtöiseen asentoon saatiin sadasta pitkäaikaistyöttömästä suuria järvikalatutkijoita, niin ei kyllä ole temppu eikä mikään löytää yrityksistä töitä sadalle pitkäaikaistyöttömälle.

Olin työllisyydenasioiden neuvottelukunnassa. Heistä on tullut virallinen työvoimanpalvelukeskus. Heillä oli organisaatio. Laatikot ja kaikki, niin kuin työvoimanpalvelukeskuksessa kuuluu olla. Kokouksessa oli yrittäjiä. Ei mitään elinkeinoelämän edustajia. Vaan ihan oikeita, eläviä yrittäjiä. Siellä oli työllisyydenhoidon asiantuntijoita. Naturpolis ja kaupunki. Tunnelma oli ihan kumma. He olivat maanisia. Ulkoisesti kaikki oli ihan kunnossa näin puheenjohtajan silmin. He aloittivat sanomalla, että Uusi työ syntyi, siis oikea palkkatyö, syntyi 114 ihmiselle. 16 on kaupungilla ja kolme yhdistyksissä. Kaikki muut yrityksissä. Yrittäjät kertoivat innoissaan millaisia he ovat. Huipputyttö. Virtaa on kyllä kinthaissa. Innokas. Innovatiivinen. Valtavan laaja-alainen osaaminen. Tästä pitää kyllä kertoa naisyrittäjille laajemmin, voitko Pirjo tulla? Ja Pirjo lupasi. Ja sanoi, että kahviloihin olisi vaikka kuinka tarvetta. Ja moneen muuhunkin paikkaan. Erityisesti naisia. Mutta kun ei oikein enää ole. Olimme saavuttaneet puolet koko työllisyydenhoidon pitkäaikaistyöttömyyden tavoitteesta. Sehän oli ongelman muuttaminen toiseksi: "Mistä lisää pitkäaikaistyöttömiä Kuusamoon?". Naisten kohdalla se oli siis jo totta. Mutta asenne asiakasta kohtaan oli ihan toinen. Se oli eri. Nämä eivät olleet vaikeita. Nämä eivät tarvinneet paljon yksilöllistä tukea. Näistä ei puhuttu narisevalla äänellä ongelmina resurssi-itku kurkussa. Näistä puhuttiin ääni innosta väristen ja omaa vahvuutta tuntien. Se on se asenne. Eikä se oikeasti ole temppuilua. Se on oikeasti uskoa ihmiseen, toivoa työstä, rakkautta Kuusamoon ja sen elinvoimaan. Lehmänhermoja ja norsunnahkaa. Tehdä sitä, minkä tietää oikeaksi. Hyvin aikein ja uskomattoman korkealla moraalilla. Aivan järjettömin pienin resurssein. Käsittämätöntä menoa.

Uusi työ on syntynyt avoimilla markkinoilla 116 ihmiselle. Ja joka viikko syntyy lisää. Kun muualla selvitetään, tutkitaan, suunnitellaan ja jahkaillaan. Ja pidetään mahdottomina.

Järvikalatutkijoina on yli 100 ihmistä. He ovat nostaneet 60000 kiloa kalaa. Kun vuosi sitten halusin Kuusamon muikkua, piti minun ajaa Kuusamosta Kärkkäisen pihalle Lahteen, ennen kuin ensimmäinen tuli vastaan. Nyt söin lounaaksi haukipastaa kylmäsavuhauesta ja iltapäiväkahvilla muikkupiirakkaa ruiskuoressa. He tiesivät, kuka oli kalan nostanut. Ja mistä.

Kuusamossa pitkäaikaistyöttömiä on työttömistä neljännes. Valtakunnassa työllisyydenhoidon suorat kustannukset ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2010 vuoteen 2016. Syynä on yksinomaan työttömyyden pitkittyminen. Kolmannes työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä. Kuusamossa siis vain neljännes. Tämä kaikki vaikuttaa rakenteisiin.

Tampereella kaupunki maksaa 94€ asukasta kohden työmarkkinatuen palautuksia Kelalle. Se on enemmän kuin mikään kunta laittaa esimerkiksi elinkeinoelämän kehittämiseen. Oulussa 77€. Kuusamossa 27€. Siis aivan tyhjästä. Rahaa vain menee.

Voimme vaikuttaa listaan vasta sitten kun ihminen on ollut ensin 500 päivää työttömänä. Sitten hän on 300 päivää työmarkkinatuella. Sitten hän saavuttaa tämän pitkäaikaistyöttömän hienon statuksen, jolloin palveluja alkaa saada. Onnellisessa tapauksessa hän odottaa kaksi kuukautta ja kymmenen päivää. Silloin tarkkaavainen Pirjo kaupungilla näkee Kelan listasta, että tämä ihminen on sakkolistalla. Ja voi toimia. Heti. Hän ottaa puhelimen käteen juuri sillä hetkellä ja ottaa yhteyttä. Jos hän saisi tiedon aikaisemmin, olisi homma paljon helpompaa. Mutta sitä ei saa. Joskus siihen menee puoli vuotta. Nämä piirsivät laatikoihin Tulevaisuuskioskin. Sinne voi tulla kuka vaan. Vaikka tietoa ei saa Kelalta eikä työvoimahallinnosta, ihminen saa itse tulla. He ovat kerran viikossa auki kahdeksaan illalla. He antavat suorat numeronsa asiakkaille. Soittavatko asiakkaat? Jos joku soittaa seiskalta aamulla, niin se on vain hyvä. Silloin saan nopeasti ratkaisun hänelle. Joskus soittavat aamulla, harvoin illalla. He ovat saavutettavia. Muualla selvitetään, miten tiedon saisi kulkemaan nopeammin viranomaisen välillä. On selvitetty jo yli kymmenen vuotta.

Heidän laatikoissaan lukee siis Suuri Järvikalatutkimus, Pärnäsen Korjaamo, Tulevaisuuskioski ja Muuntamo. Ei erityistä tukea tarvitsevat tai päihdeongelmaiset. Alla lukee luvut 100 tai 50. Se tarkoittaa asiakkaita. Tämä on hirveän tykätty paikka, he sanovat. Siellä ei lue työntekijämääriä ja heidän koulutuksiaan. Ne ovat attraktiivisia soluja, jotka vetävät puoleensa ihmisiä. Ne ovat alustoja, jonne nämä ihmiset voivat tuoda osaamisensa ja innovaationsa kasvamaan uudeksi työksi. Siis niin nerokasta.

Heillä on pienemmät resurssit kuin missään tietämässäni paikassa. Asiakasmäärät ovat huikeita. 773 aktivointisuunnitelmaa tänä vuonna - ja vain yksi osa-aikainen työvoimahallinnon ihminen. Ja ne eivät jää suunnitelmiksi. Ne ovat kutsuja uuden työn alustoille. Maaninen työvoimahallinnon virkamieskin. 773 on ihan käsittämätön luku.

Tietenkin muualla ollaan kiinnostuneita Kuusamon mallista. Mutta ei ole mitään mallia. On vain käsittämätön asenne. Nähdä mystisesti mahdollisuuksia siellä, missä muut ei näe. Kannattaa mennä katsomaan. Saattaa nähdä miten tuhannen päivän työttömyydestä noussut luontokartoittaja juoksee Sinulle reitit valmiiksi. Tiedämme jo melkein kaikista poluista montako askelta, montako kerrosta nousuja, millaisessa ajassa ja paljonko energiaa poltat valitsemallasi reitillä ja sykkeellä. Ja tietysti tiedämme kaikki kalapaikat ja parhaat saalisajat, jos haluat poiketa. Katsokaas. Kuusamo on Pohjolan luontopääkaupunki numero 1. Jossa kaikki tehdään pikkuisen toisin.

keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Ketterä kokeilu kehityskeskustelusta



Ketterä kokeilu kehityskeskustelusta. Keskustelu oli erilainen ja upea kokeilu, joka sai työntekijöiltä hyvän vastaanoton. Tätä käytäntöä kannattaa jatkaa vapautuneessa ilmapiirissä ilman papereita. Kuvan poro kuunteli vain sujuvasti.

Pirjo ja Ulla


PS.


Ateriapalvelut pienten asiakkaiden kanssa työntouhussa. Välitön palaute päiväkotilapsilta oli loistavaa. Tehtiin raaka-aikaineita tutuksi,maisteltiin ja harjoiteltiin kädentaitoja.



 

Sydänten liikutusta

Tarina alkoi jo opiskeluaikanani opinnäytetyön aihetta miettiessä. Tuolloin päädyimme ystäväni kanssa tekemään työn aiheesta Sepelvaltimotautipotilaiden elämäntapaohjaus ongelmaperustaisen oppimisen menetelmällä (PBL). Keskeisenä ideana on aktivoida oppijat etsimään itse tietoa ja työskentelemään tiedon parissa, perinteisen luennointimenetelmän sijasta. Työn tuotoksena syntyi opas sepelvaltimotautipotilaiden ohjaukseen PBL-menetelmällä.


Opinnäytetyö on kulkenut mukanani työelämässä. Ohjatessamme yhdessä sydänpotilaita Kuusamon terveyskeskuksessa sydänhoitajan kanssa, olemme toteuttaneet ohjausta mm. liikunnan osalta PBL -menetelmän avulla. Kiinnostus sydänpotilaiden kuntoutukseen on säilynyt ja tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa opiskellessa kehitin ensitietoryhmän jatkoksi sydänliikuntaryhmän, jossa potilaat pääsevät kiinni liikunnalliseen elämäntapaan ja saavat kannustusta harjoitteluun ja ohjausta turvallisen harjoittelun toteuttamiseen. Liikunnasta innostuneimmat ovat jatkaneet harjoittelua liikuntatoimen kuntosalilla, ja heidän kohdallaan voidaan puhua jo merkittävästä elämäntapamuutoksesta.

Nyt meidän ei pelkästään tarvitse kertoa ihmisille, että liikunta olisi heidän terveydelleen hyväksi, voimme myös tarjota, jotain missä he uskaltavat nostattaa sykettä ja jossa saa vertaistukea. Ryhmän alussa ja lopussa kaikki käyvät kuntotestissä, joka sisältää 6 min kävelytestin ja vartalon koukistajien sekä alaraajojen lihasvoimaa mittaavat testit. Testaukset toimivat kunnon mittareina ja motivoivat kunnon kohottamiseen.


Liikuntaryhmä on löytänyt paikkansa tarjoamimme ryhmien joukossa ja jatkaa toimintaa jatkossakin.






tiistai 27. syyskuuta 2016

Luovaa liikkumista

Meidän asukkaiden haasteena on kehonhallinta, joka vaikuttaa päivittäiseen pärjäämiseen arjessa.
Iän tuoma jäykkyys lisää tasapaino-ongelmia ja sitä yritämme ehkäistä. Haastetta tuo asukkaiden haluttomuus osallistua perinteisiin keppi-/ tuolijumppiin, joita kyllä järjestetään muuallakin joten en yhtään ihmettele. Kokeilin erilaista näkökulmaa millä aktivoida asukkaiden kehonhallintaa monipuolisesti. Aluksi asukkaat suhtautuivat hyvinkin epäilevästi ideaani, kun sen heille esitin. Sain kuitenkin houkuteltua mukaan kun sanoin että suunnitellaan yhdessä, ja jokainen osallistuja saa pienen palkkion. Teimme yhdessä käytävälle erilaisia "tehtäväpisteitä", joissa tarvittiin hienomotoriikkaa, tasapainoa ja liikkuvuutta. Käytimme tarvikkeita, mitä sattui meiltä löytymään juuri sillä hetkellä. Jokainen suoritti tehtävät omalla tyylillään ja osassa olikin haastetta, mutta kun rata oli suoritettu loppuun niin kaikki olivat tyytyväisiä. Opin tästä, että vaikka joku idea tuntuisi typerältä ja lapselliseltakin, niin kannattaa sitä ainakin kokeilla. Asukkailta tuli palautetta että "milloin tehdään uudestaan?", "olipa kivaa". Osa ei aikonut osallistua enää ja sekin sallitaan :)





Kehittäjän mieli kehittyy

  


         Annan itselleni aikaa kehittyä.
         Mitä voitaisiin tehdä toisin työyhteisössä?
         Otetaan yhteisö mukaan kehittämään, luodaan kokeilukultturia.
         Ideoinnista tehdään pysyvää työyhteisössä ja toteutetaan niitä.
        


              Näillä mennään terveisin Maila ja Jaana Keva-keskuksesta

torstai 22. syyskuuta 2016

Työstä tutkintoja ja työttömyyskassoista työllisyyskassoja





Kuusamosta kuuluu taas; Askeleessa on uuden kuntaosuustyöllistämisen ja Työhype -hankkeen yhteistyöllä reilun vuoden sisällä työtä löytänyt 166 nuorta ja vanhempaakin. Siinä sivussa ideoidaan uusia ja kehitetään entisiä palveluja.

 

Haaveissa on toteuttaa työelämätutkintoja, joissa työntekijä voisi työtä tehdessään suorittaa näyttöjä, ja aikaisempia opintoja hyväksi lukien osoittaa ammatillista osaamistaan ja suorittaa ammatillisia tutkintoja ilman erillisiä lähiopetuspäiviä.

 

Toinen iso haave on saada satavuotiaaseen Suomeen työllisyyskassoja työttömyyskassojen sijaan. Nämä eri ammattialojen työmarkkinajärjestöjen toteuttamat työllisyystoimistot etsisivät Kuusamon mallia mukaillen työttömille jäsenilleen työpaikkoja ja tukisivat ao. työttömän työllistymistä henkilön omalla, henkilökohtaisella työttömyysturvalla.

Eli juuri samaa, mitä Kuusamossa tehdään nyt – suuremmassa mittakaavassa vain.

 

Aurinko nousee nyt pohjoisessakin, ja sen myötä mielialat kohenevat ja ihmiset aktivoituvat, mikä on huomattavissa työllistämisen sektorillakin. Me haaveilemme isoja, ja myös toteutamme haaveemme – Askel askeleelta…