VI Kohtaaminen

Avoimessa maailmassa 26.-27.9.2016

Suomi historiallisessa muutoksessa

Raju poliittisen kulttuurin muutos heijastuu vuoden 2017 budjettikatsauksessa: ” Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taitetaan vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen lopetetaan v. 2021. Hallitus sitoutuu tekemään hallituskauden aikana päätöksiä säästöistä ja rakenteellisista uudistuksista, joita tarvitaan julkisen talouden 10 mrd. euron kestävyysvajeen kattamiseen.”

Rajua menoa. Vuoden 2017 budjetti on 55,2 mrd. euroa. 

Lisäksi kilpailukykysopimus kasvattaa valtion budjettialijäämää vajaalla 900 milj. eurolla v. 2017. Muutos aiheutuu määrärahatarpeen yli 400 milj. euron nettomääräisestä kasvusta sekä verotulojen yli 400 milj. euron nettomääräisestä laskusta.

Talousarvion määrärahat ovat 55,2 mrd. euroa ja tulot ennen velanottoa 49,7 mrd. euroa. Valtionvelka nousee 111,0 mrd. euroon.

Suomeen syntyy kolmiportainen julkinen hallinto. Muutosjohtaja Sinikka Salo märittelee tavoitteet:

Valinnanvapaus muuttaa paljon

Muutos tehdään rivakasti, tiukassa valtion ohjauksessa. Kuntien rooli muuttuu. Resursseaja ja henkilöstöä siirtyy maakuntiin – paljon. Kunnissa sivistystoimen rooli kasvaa jopa 80% koko kunnan volyymistä. Kunnan asiakkuusajattelu muuttuu: kaikki asukkaat ovat kunnan asiakkaita, ei vain ne, jotka tarvitsevat palveluita.

Tulevaisuuden kunnat ovat alustoja, jotka mahdollistavat erilaisen tekemisen. Huomio kiinnittyy eri toimijoiden aktivointiin, eli siihen kuinka aktiiviset ja oman elinympäristönsä kehittymisestä kiinnostuneet kuntalaiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset voivat sekä haluavat osallistua tulevaisuuden tekemiseen. Tulevaisuuden kuntakenttä vaatii mullistusta – uutta ajattelua, kokeiluja ja toimintatapoja. Kuntien menestyksen ratkaisee toimintakulttuuri, ei organisoitumisen muoto.

Neljän valtakunnallisen palvelukeskuksen valmistelu aloitetaan heti. Selvityshenkilöt on nimetty lähinnä valtionhallinnosta. Henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskus, ICT-palvelukeskus, yhteisten hankintojen palvelukeskus ja kiinteistö- ja toimitila-palvelukeskus. Tukipalveluja tuottavien palvelukeskusten tehtävänä on tarjota maakunnille niiden oman toiminnan tueksi tehokkaat, asiantuntevat yhteistyön ja yhteisten tukipalveluiden työvälineet. Valtio vastaa palvelukeskusten perustamisen edellyttämistä toimenpiteistä.

Resursseja siirtyy:

Ja toiminnalliset muutokset lähiaikoina ovat suuret:

Sote-uudistus on suurin hallituksen reformeista. Sen säästötavoitteet ovat aika isot:

 

Kiinteistöt ovat aiheuttaneet huolta:

 

Tehtävien jako on aiheuttanut huolta.

Rahoitus on aiheuttanut huolta:

 

Valtion rahoittaa maakunnat:

Avainsanojana digitalisaatio ja kehittäjän mieli – juuri niitä, mitä Kuusamossa on haettu ja saavutettu:

 

 

Palvelumuotoilu ja asiakaslähtöisyys

Muutoksessa kunnan rooli muuttuu olennaisesti. Ehkä tehtävä selkiytyy? Ehkä soten tehtävä on asiakkuuden kannalta ollut erilainen ja nyt tehtävien eriytyessä voimme päästä paremmin aitoona asiakaslähtöisyyteen.



Palvelutuotanto muuttuu reippaasti. Perinteisestä palvelutuotannosta siirrymme osallisuutta mahdollistaviin digitaalisiin, sosiaalisiin ja fyysisiin alustoihin. Alustoihin, jotka houkuttelevat asukkaita osallisuuteen. Elinvoimaa ja hyvinvointia rakentamaan. Osallisuus kunnassa ei tapahtu ennalta ehkäisevän motiivin pohjalta, vaan hyvinvointi ja elinvoima ovat arvoja itsessään, tavoittelemisen arvoisia.



Valinnanvapaus antaa houkuttelutehtävän myös sotepalveluille. Se ei ole ihan helppoa, kun kone on tiukasti viritetty siihen, että palveluita tuotetaan mahdollisimman niukasti. Asiakkuutta yritetään estää.



Asiakaskokemuksen johtaminen nousee keskiöön. Palvelumuotoilussa se on ensiarvoista. Julkinen sektori tulee pärjäämään kilpailussa hienosti. Koksa sillä on kaikki. Aina. Ja yli 10% etumatka. Mutta: sen pitää oikeasti muuttua. Tehdä 90 asteen käännös tuotanto- ja työntekijälähtöisestä aidosti asiakaslähtöiseksi. Kehittäjän mielellä

 

Asiakas keskiössä

Kaiken kehittämisen keskiössä on asiakas. Meidän on uskallettava katsoa yksilöllisiä ratkaisuja.  

Meidän on ymmärrettävä mistä tulee ihmisten hyvinvointi ja tuottaa sitä. 

 

Meidän on kyettävä muotoilemaan vuorovaikutuksen kenttä uudestaan. Fyysinen, sosiaalinen ja digitaalinen vuorovaikutuksen kenttä. Sen on oltava houkutteleva. Meidän ei tarvitse tietää mitä se on, mutta meidän on tehtävä kenttä houkuttelevaksi, muotoiltava sitä, ei palvelua. On saatava ihmiset osallistumaan mahdollisimman paljon. 

Kaavoitus-koulutus ja kehittäminen. Ne liittyvät tulevaisuuden kuntaan. Miten luomme 1000 uutta työpaikkaa Kuusamoon? Miten saamme sirpaleiset työmahdollisuudet esiin? Miten kohtautamme ne tekijöihin, jotka sellaisia voivat tehdä?

Lue tästä Uuden työn yhteiskunta -kirjan Osallisuus -kappaleen tästä linkistä >>

www.uudentyonyhteiskunta.fi 

Tai kuuntele Osallisuus-kappale täältä >> 

Innostusta tuottavat prosessit

Kun tuotat asiakashyötyä, innostut työstäsi. Työinnostus ja tuottavuus on täysin kiinni siitä, miten pystymme fokusoimaan asiakashyötyyn ja asiakaslähtöisyyteen. Se innostaa, että teemme eri tavalla töitä, otamme asiakkaita mukaan. 

Johdetaan ensisijaisesti asiakaskokemusta. Mietitään sitä, miltä asiakkaasta tuntuu.

Toimintakulttuuri on luotu sellaiseksi, että toiminta menee tietyn kaavan mukaan. Se pitäisi rikkoa.

Miten kulttuurin voi muuttaa? Voit tehdä sen nopeasti. Tee nopea pilotti. Analysoi se ja mallinna.  

Tuotekehittäjän arvot

Usko. Usko siihen mitä teet.

Toivo. Anna toivoa ihmisille mennä oikeaan suuntaan.

Rakkaus. Rakasta sitä mitä teet. Tee hyvää. Tee sitä intohimoisesti.

Lehmänhermot. Jaksa tehdä sitä, minkä uskot oikeaksi.

Norsunnahka. Kestä kritiikkiä. Vahvistu.

 

Kehittäjän mieli ja jatkuvan kehittämisen kulttuuri

Kuuntele mitä Kalle kertoi, klikkaa tästä >>
tai tästä >>

Kehittäjän mielessä kyse on koko ajattelutavan muutoksesta. Havainnoidaan ympäristöä. Mietitään miten me voitaisiin tehdä toisin. Se on ensimmäinen vaihe. Käytetään aikaa siihen, että mietitään toisella tavalla tekemistä. Toinen vaihe on kokeilut. Rohkeus kokeilla. 

Siitä tulee työkulttuuri. Rutiineista uuteen. Kokeiluihin ja uuden pohtimiseen.

On johdettava innovaatioita. Johdettava samaan aikaan itseänne ja innovaatioita. Ei voi katsoa pelkästään rahaa, ei raha edellä. 

Arjen uusista ratkaisuista syntyy kokeilukulttuuri. Se alkaa tuottaa sosiaalista pääomaa. Uudenlaista ilmapiiriä. Työyhteisöstä tulee utelias. Parhaimmassa tapauksessa syntyy positiivista kilpailua. Työyhteisön keskustelu muuttuu siihen, mitä olemmekaan tehneet eri tavalla, mitä kaikkea olemme muuttaneet.

Tällaiset työyhteisöt ovat houkuttelevia. Eteenpäin menevä kehittämisen suunta on houkutteleva. Kun rakennetta sosiaalista pääomaa, rakennatte samalla taloudellista pääomaa. Huomaatte, että otatte helpommin riskejä. Se on osa koko hommaa. Se ei vie enää potkua kehittämisestä.

Osaamispääoma. Digimaailma on äärimmäisen tärkeässä roolissa. Kun mietitte osaavaa työntekijää, minkälainen hän on? Sen sijaan että osataan työssä osattavia asioita, meidän tulisi miettiä mitä pitäisi, mitä voitaisiin tehdä. Jalostetaan työtä koko ajan. Teistä tulee hyvien kysymysten esittäjiä. 

Vastaus löytyy big datasta. Se on ihmiskunnan tietovaranto. Se on yhden näpäytyksen takana. 

Kun on kehittäjän mieli, on käytettävä big dataa. Miten sama juttu tehdään muualla? Se on hieno polku kulkea ja huomata miten asioita tehdään muualla. Eikä suoraan kopioida, vaan jalostaa jo tehty. Katsoa miten se sopii omaan. 

Ajalla on keskeinen funktio koko jutussa. Kun saadaan vapautettua aikaa kehittämiseen, kokeilemme uusia asioita. Yhtäkkiä teillä alkaa luovuus lisääntymään. On puristettava idea käyttökelpoiseksi. 

Missä vaiheessa siitä tehdään yleistä? Teen jutun ja siinä se oli. Näitä juttuja on hyllyt täynnä. Toteutusvaihe on äärettömän tärkeää. Sen vieminen käytäntöön. Älkää miettikö itseksenne ideoita. Jakakaa ne. Kokeilukulttuurissa puhutaan ääneen ideoita. Kun sitä kerrotaan omin sanoin, se jäsentyy aivoissa järkeväksi. Selkeäksi kertomuksiksi. Puhukaa ideoita ääneen omin sanoin. 

Sen ympärille syntyy joukko ihmisiä, jotka ottavat kopin ideasta. Ne lähtevät kulkemaan omia ratoja. Ihmiset tuovat niihin omia ajatuksia ja panosta lisää. 

Tulkaa tänne, löydät täältä oman ideasi jalostetussa muodossa.

Se on osa joukkoistamista.

Kehittämisessä maali on oltava selvillä. Kaikkein arvokkain on aika. Ihmiset ovat onnellisia kun heillä on paljon aikaa. 

Täytämme usein aikamme jollain, mitä emme tule ikinä työssämme käyttämään. On saatava asiakkaat mukaan tekemään. He vievät juttua eteenpäin. Antaa heidän viedä. 

Puhutaan flow-ilmiöstä. Järjestetään asiat niin, että ne virtaavat eteenpäin vailla esteitä. Niiden ohjaaminen on tuotekehitystä. Poistetaan esteet. Se on se idea. Ei yritetä tehdä kaikkia asioita, vaan annetaan niiden mennä ja ohjaillaan niitä. 

Siirrytään reaktiiviselta puolelta proaktiiviselle puolelle. 

Epidemia kehittäjän mielelle. Voi olla, että alkuun teitä pidetään viheliäisinä ihmisinä.

Maanantai 26.9. - Palvelumuotoilua

 Klo 9.00 Aamukahvit ja päivän aloitus

Käyttäjälähtöinen palvelumuotoilu

Palvelumuotoilu tuotekehitystyössä

Digitaalisen maailman palvelutuotannon muutokset

Jaana Utti, Tamora Oy

Tulevaisuusnäkymiä Kuusamossa

Jari Hentilä, Naturpolis Oy

Kehittämiskokemuksia Oulunkaarelta
Matti Matero, Oulunkaari

Klo 16.00 Huomenna jatketaan!

Tiistai 27.9. -  Prosessit pysyviksi

Klo 8.30 Päivä käyntiin!

Tuotekehitystöiden johtaminen ja niiden jalkauttaminen organisaatioon
Kalle Michelsen videon välityksellä :) Tamora Oy

Innostusta ja hyvinvointia tuottavat prosessit työyhteisössä 

Käyttäjäkokemuksen johtaminen

Prosessit pysyviksi 

Jaana Utti, Tamora Oy

Klo 14.00 Hyvää kotimatkaa!