IV Kohtaaminen

Mainekuvan rakentaminen 17.-18.11.2015, tutkintoleirit 16. & 19.11.


Oivangissa - Kalle Michelsen - kehittäjän mieli, systeemiälykkyys ja resurssiviisaus

Materiaali >>



On nähtävä big picture. Omalla osa-alueella on oltava kova taitaja, mutta nähtävä miten toimemme vaikuttaa isossa kuvassa. Vuorovaikutussuhteessa ympäröivän maailman kanssa. Se on systeemiälykkyyttä.

Mihin uusi työ muuttuu, mitä on uusi työ? Se mitä teemme, tulee pitkälti rutiinien kautta. Rutiineihin tulisi suhtautua niin, että miettisimme jatkuvasti miten voimme tehdä sen suoraviivaisemmin, jatkuvasti kehittäen. Suomalaisittain sanoen helpommin. Miksi töitä on niin paljon, että en ennätä niitä tehdä?

Asiakkaat pystyvät tekemään paljon työtä. Sidosryhmäläiset ja muut. Voiko joku tehdä meidän työtä? Meidän on oltava asiassa proaktiivisesti. Meidän on opiskeltava mitä mahdollisuuksia muuttuva maailma tarjoaa meidän työhön. Se ei ole rutiinien tekemistä, vaan mahdollisuuksien etsimistä. Työn määrä itsessään ei vähene, vaan se muuttuu mielenkiintoisemmaksi. Teenkö yksin, teenkö yhdessä, tekeekö asiakkaat.

Suomalaiset ovat loistavia ongelmanratkaisijoita, mutta eivät monesti tiedä mikä ongelma on. Ne ovat kullanarvoisia ihmisiä, jotka tietävät mikä ongelma oikeasti on. Murretaan kehittämisen perusasia. Ei lähdetä korjaamaan sitä mitä meiltä puuttuu. Kuten koulussa. Jos sinulta puuttuu jonkin kielen taito, alat opiskelemaan sitä kieltä. Lähdetään siitä mitä meillä on paljon. Kun lähdetään siitä mitä meillä on paljon, on uuden oppiminen helpompaa. Organisaatiot ovat jatkuvassa kehittämismoodissa, kun ne parantavat vahvuusalueitaan.

Pitää haastaa itseään, miettiä miten teen asioita uudella tavalla. Ihmiset eivät käytä vapautuvaa aikaansa väärin, vaan käyttävät sitä työn kehittämiseen. Ajatus siitä, että pidämme ihmiset orjallisesti kahdeksasta neljään paperipinon takana ei välttämättä tuota parhaiten. Vapaus tarkoittaa vastuuta.

Nopeita, matalan kynnyksen kokeiluja. Ei lasketa epäonnistumisia. Siihen ei liity häpeää. Häpeä on hankala tunne. Voimmeko luopua tarkkaan harkitusta suunnittelusta? Miksi emme tee kokeiluja ja suuntaa sen jälkeen uudestaan jos kokeilu ei toimi?

Kolme kehittämisen pääomaa. Pääomaa tarvitaan, jotta voidaan tehdä investointeja.
1.       Kehittäminen lisää tuottavuutta ja tuottavuus taloudellista pääomaa
2.       Kehittäminen lisää sosiaalista pääomaa, joka antaa mahdollisuuksia kokeiluille ja riskien ottamiselle
3.       Kehittäminen lisää tietopääomaa, jonka varassa voidaan tehdä innovaatioita, ratkaista ongelmia ja tuottaa uutta






Sosiaalinen pääoma on yhteisön kehittämistä. Toinen toisiinsa luottamista. Organisaatio kestää enemmän. Se on kuin vahvaa liimaa toistensa välissä. Organisaatiossa, jossa luotetaan toisiinsa, otetaan riskejä. Tehdään rohkeasti. Se on kehittäjän mieltä. Kaikki on samassa moodissa. On vahva sosiaalinen pääoma. Se syntyy onnistumisista ja epäonnistumisista. Kun onnistumisista palkitaan näkyvästi, se lisää hyvää positiivista kierrettä. 

Pelko on kehittäjän pahin vihollinen.

Prosessien hallinta on työn viisautta.

Onko kehittämisessä rikottava rajoja? Kaikki uusi ja muuttaminen on arvo sinällään. Voidaanko joskus lähteä siitä, että jotakin ei tarvitse muuttaa? Hyviä käytäntöjä ei välttämättä tarvitse murentaa.

Kyky katsoa ympärilleen. Nähdä mitä oikeasti tapahtuu. Kyky asettua asioiden ulkopuolelle. Katsoa miltä kaikki näyttää ulkopuolisen silmin. Kokeile sitä. Kokeile sitä vaikka kokouksessa. Tarkkaile tilannetta ulkopuolella.




Minkälainen sinun tilannetajusi on? Tilannetaju on systeemiälykkyyttä. Nopeaa oivaltamista mistä on kysymys. Et ole kiinni yhdessä asiassa, vaan olet kykeneväinen näkemään kokonaisuuden. Mitä enemmän meillä on systeemiälykkyyttä, sitä enemmän pystymme kehittämään yhteisöä.


Agrologi sujuvasti selittää sen, minkä hämärästi ymmärtää
 





Resurssiviisas Kuusamo

Miten saamme resurssit viisaasti käyttöön?

Kuusamossa olemassa olevat resurssit riittävät, ja ne riittävät hyvin. Tällä hetkellä toimimme Suomessa erittäin raskaalla julkisella sektorilla. Meidän on tehtävä toisin. Meillä on olemassa kaikki se osaaminen, asenne ja resurssit, jotka tarvitaan hyvinvoivan Kuusamon rakentamiseksi. Pitää pystyä luopumaan tietyistä asioista. Emme voi jatkaa kuten ennen. Luopuminen on huomattavasti vaikeampaa kuin uuden keksiminen. Meidän on pystyttävä jättämään asioita taakse. Resurssit on, osaaminen on. Meidän on pystyttävä käyttämään niitä paremmin.

Katsotaan mitä me teemme tällä hetkellä. Systeemiälyllä ja joukkoistamisella tuotamme siitä paremman. Ei kurjisteta elämää, vaan rikastetaan sitä. Tehdään siitä entistä parempi.





Miten voin itse olla resurssiviisas?

Resurssiviisauden ydin: olla vähemmän ja vähemmän riippuvainen mitä ulkopuolelta tuodaan.

Se tarkoittaa sitä, että olemassa olevat resurssit käytetään parhaalla mahdollisella tavalla. Niillä resursseilla, jota meillä on, tuotamme parasta mahdollista hyötyä. Me myös kasvatamme resurssiamme. Osaaminen ja kyvykkyys ovat parhaita resurssejamme. Kunnan kustannuksista noin 80 % on puhdasta henkilötyökustannusta. Sen vuoksi resurssiviisaus on paljolti sitä, mitä osaamisellamme tehdään, miten sitä käytetään? Miten osaaminen saadaan virtaamaan? Se on ainoa resurssi, joka kasvaa käytettäessä.

Ei tehdä yksin. Vaan kehitetään itselle kehittäjän mieli. Sinä olet se kehittäjä missä tahansa oletkin. Se on elämäntapa. Mielenmaisema.  

Rajaton tiedon kulku. Rajaton osaamisen virtaaminen. Pois rakenteista ja siiloista.

Osaaminen on siirrettävä rutiinien tekemisestä uuden luomiseen.
Miten tuotamme entiseen enemmän?

Rutiini on uuden kehittäminen. Kaipaamme rutiineja. Mutta emme voi tehdä niin. Meidän on hypättävä kehittäjän rooliin.




Mainekuvan rakentaminen

Maineen rakentaminen on tekoja. Se on tekojen viestimistä ulospäin. Sanotaan, että viestintä tekee yrityksen. Se pitää paikkansa. Meidän on osattava kertoa omista tekemisistämme. Kerrottava niistä houkuttelevasti! Niin houkuttelevasti, että vedämme hyviä virtauksia puoleemme. Kirjoita niin kuin puhut!


Kun kirjoitatte blogiin, muistakaa, että kirjoitatte ihmisille Helsingissä, Taivalkoskella, Tampereella…missä hyvänsä. Kutsukaa toimijat mukaan vuorovaikutuksen kentälle.

Meillä on asenne, että olemassa olevat resurssit riittävät. Ja ne riittävät hyvin. On katsottava niitä asioita, joita meillä on. Ei niitä, joita saatamme joskus menettää. Emme voi hukata niitä resursseja, joita meillä on. Meillä on osaamista, innostusta. Meillä on luonto. Niitä meidän on vaalittava.

Työtä tekemällä tarkoittaa sitä, että menestys syntyy vain työtä tekemällä. Uutta työtä syntyy tekemällä. Että olemme valmiita tekemään töitä ja saamaan aikaan. Tulevaisuudessa työ ei kapene ja köyhdy, vaan laajenee ja rikastuu. Joka päivä teet jotain kehittääksesi omaa osaamistasi. 






-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


16.11. - Tutkintoleiri osa 1 
Klo 14-16
Tutkinto avoimessa digitaalisessa maailmassa - kuinka sen suoritan

Jaana Utti ja Ville Mäkelä, Tamora Oy

17.11. - Crowdsourcing
Klo 9.00 Aamukahvit ja päivän aloitus
Crowdsourcing - Joukkoistaminen
Julkisen sektorin kone on rikki - tarvitsemme uusia toimintatapoja

Karl-Erik Michelsen & Jaana Utti, Tamora Oy

Klo 16.00 Jatketaan huomenna!

18.11. - Mainekuvan rakentaminen
Klo 9.00 Aamukahvit ja päivän aloitus
Mainekuvan rakentaminen ja vetovoimainen yhteisö
Resurssiviisaus

Jaana Utti & Karl-Erik Michelsen, Tamora Oy

Klo 16.00 Hyvää kotimatkaa!

19.11. - Tutkintoleiri osa 2
Klo 8-10
Tutkinto avoimessa digitaalisessa maailmassa - kuinka sen suoritan

Jaana Utti ja Ville Mäkelä, Tamora Oy 

1 kommentti:

  1. Ohjelma vaikuttaa mielenkiintoiselta. Motivoivaa päästä kuuntelemaan taas Michelsenin Kallea. Meidän entinen kaupunginjohtaja Timohan viimeistelee väitöstään mainetyöstä.

    VastaaPoista