Mainekuvan rakentaminen 17.-18.11.2015, tutkintoleirit 16. & 19.11.
Oivangissa - Kalle Michelsen - kehittäjän mieli, systeemiälykkyys ja resurssiviisaus
Materiaali >>
On nähtävä big picture. Omalla osa-alueella on oltava kova
taitaja, mutta nähtävä miten toimemme vaikuttaa isossa kuvassa.
Vuorovaikutussuhteessa ympäröivän maailman kanssa. Se on systeemiälykkyyttä.
Mihin uusi työ muuttuu, mitä on uusi työ? Se mitä teemme, tulee
pitkälti rutiinien kautta. Rutiineihin tulisi suhtautua niin, että miettisimme
jatkuvasti miten voimme tehdä sen suoraviivaisemmin, jatkuvasti kehittäen. Suomalaisittain
sanoen helpommin. Miksi töitä on niin paljon, että en ennätä niitä tehdä?
Asiakkaat pystyvät tekemään paljon työtä. Sidosryhmäläiset ja muut. Voiko joku tehdä meidän työtä? Meidän on oltava asiassa proaktiivisesti. Meidän on opiskeltava mitä mahdollisuuksia muuttuva maailma tarjoaa meidän työhön. Se ei ole rutiinien tekemistä, vaan mahdollisuuksien etsimistä. Työn määrä itsessään ei vähene, vaan se muuttuu mielenkiintoisemmaksi. Teenkö yksin, teenkö yhdessä, tekeekö asiakkaat.
Suomalaiset ovat loistavia ongelmanratkaisijoita, mutta
eivät monesti tiedä mikä ongelma on. Ne ovat kullanarvoisia ihmisiä, jotka
tietävät mikä ongelma oikeasti on. Murretaan kehittämisen perusasia. Ei lähdetä
korjaamaan sitä mitä meiltä puuttuu. Kuten koulussa. Jos sinulta puuttuu jonkin
kielen taito, alat opiskelemaan sitä kieltä. Lähdetään siitä mitä meillä on
paljon. Kun lähdetään siitä mitä meillä on paljon, on uuden oppiminen
helpompaa. Organisaatiot ovat jatkuvassa kehittämismoodissa, kun ne parantavat
vahvuusalueitaan.
Pitää haastaa itseään, miettiä miten teen asioita uudella
tavalla. Ihmiset eivät käytä vapautuvaa aikaansa väärin, vaan käyttävät sitä
työn kehittämiseen. Ajatus siitä, että pidämme ihmiset orjallisesti kahdeksasta
neljään paperipinon takana ei välttämättä tuota parhaiten. Vapaus tarkoittaa
vastuuta.
Nopeita, matalan kynnyksen kokeiluja. Ei lasketa
epäonnistumisia. Siihen ei liity häpeää. Häpeä on hankala tunne. Voimmeko
luopua tarkkaan harkitusta suunnittelusta? Miksi emme tee kokeiluja ja suuntaa
sen jälkeen uudestaan jos kokeilu ei toimi?
Kolme kehittämisen pääomaa. Pääomaa tarvitaan, jotta voidaan
tehdä investointeja.
1.
Kehittäminen lisää tuottavuutta ja tuottavuus
taloudellista pääomaa
2.
Kehittäminen lisää sosiaalista pääomaa, joka
antaa mahdollisuuksia kokeiluille ja riskien ottamiselle
3.
Kehittäminen lisää tietopääomaa, jonka varassa
voidaan tehdä innovaatioita, ratkaista ongelmia ja tuottaa uutta
Sosiaalinen pääoma on yhteisön kehittämistä. Toinen
toisiinsa luottamista. Organisaatio kestää enemmän. Se on kuin vahvaa liimaa
toistensa välissä. Organisaatiossa, jossa luotetaan toisiinsa, otetaan riskejä.
Tehdään rohkeasti. Se on kehittäjän mieltä. Kaikki on samassa moodissa. On
vahva sosiaalinen pääoma. Se syntyy onnistumisista ja epäonnistumisista. Kun
onnistumisista palkitaan näkyvästi, se lisää hyvää positiivista kierrettä.
Pelko on kehittäjän
pahin vihollinen.
Prosessien hallinta on työn viisautta.
Onko kehittämisessä rikottava rajoja? Kaikki uusi ja muuttaminen
on arvo sinällään. Voidaanko joskus lähteä siitä, että jotakin ei tarvitse
muuttaa? Hyviä käytäntöjä ei välttämättä tarvitse murentaa.
Kyky katsoa ympärilleen. Nähdä mitä oikeasti tapahtuu. Kyky
asettua asioiden ulkopuolelle. Katsoa miltä kaikki näyttää ulkopuolisen silmin.
Kokeile sitä. Kokeile sitä vaikka kokouksessa. Tarkkaile tilannetta
ulkopuolella.
Minkälainen sinun tilannetajusi on? Tilannetaju on
systeemiälykkyyttä. Nopeaa oivaltamista mistä on kysymys. Et ole kiinni yhdessä
asiassa, vaan olet kykeneväinen näkemään kokonaisuuden. Mitä enemmän meillä on
systeemiälykkyyttä, sitä enemmän pystymme kehittämään yhteisöä.
Agrologi sujuvasti
selittää sen, minkä hämärästi ymmärtää
Resurssiviisas
Kuusamo
Miten saamme resurssit viisaasti käyttöön?
Kuusamossa olemassa olevat resurssit riittävät, ja ne
riittävät hyvin. Tällä hetkellä toimimme Suomessa erittäin raskaalla julkisella
sektorilla. Meidän on tehtävä toisin. Meillä on olemassa kaikki se osaaminen,
asenne ja resurssit, jotka tarvitaan hyvinvoivan Kuusamon rakentamiseksi. Pitää
pystyä luopumaan tietyistä asioista. Emme voi jatkaa kuten ennen. Luopuminen on
huomattavasti vaikeampaa kuin uuden keksiminen. Meidän on pystyttävä jättämään
asioita taakse. Resurssit on, osaaminen on. Meidän on pystyttävä käyttämään
niitä paremmin.
Katsotaan mitä me teemme tällä hetkellä. Systeemiälyllä ja
joukkoistamisella tuotamme siitä paremman. Ei kurjisteta elämää, vaan
rikastetaan sitä. Tehdään siitä entistä parempi.
Miten voin itse olla
resurssiviisas?
Resurssiviisauden ydin: olla vähemmän ja vähemmän
riippuvainen mitä ulkopuolelta tuodaan.
Se tarkoittaa sitä, että olemassa olevat resurssit käytetään
parhaalla mahdollisella tavalla. Niillä resursseilla, jota meillä on, tuotamme
parasta mahdollista hyötyä. Me myös kasvatamme resurssiamme. Osaaminen ja
kyvykkyys ovat parhaita resurssejamme. Kunnan kustannuksista noin 80 % on
puhdasta henkilötyökustannusta. Sen vuoksi resurssiviisaus on paljolti sitä,
mitä osaamisellamme tehdään, miten sitä
käytetään? Miten osaaminen saadaan
virtaamaan? Se on ainoa resurssi, joka kasvaa käytettäessä.
Ei tehdä yksin. Vaan kehitetään itselle kehittäjän mieli.
Sinä olet se kehittäjä missä tahansa oletkin. Se on elämäntapa. Mielenmaisema.
Rajaton tiedon kulku. Rajaton osaamisen virtaaminen. Pois
rakenteista ja siiloista.
Osaaminen on
siirrettävä rutiinien tekemisestä uuden luomiseen.
Miten tuotamme entiseen
enemmän?
Rutiini on uuden kehittäminen. Kaipaamme rutiineja. Mutta
emme voi tehdä niin. Meidän on hypättävä kehittäjän rooliin.
Mainekuvan
rakentaminen
Maineen rakentaminen on tekoja. Se on tekojen viestimistä
ulospäin. Sanotaan, että viestintä tekee yrityksen. Se pitää paikkansa. Meidän
on osattava kertoa omista tekemisistämme. Kerrottava niistä houkuttelevasti!
Niin houkuttelevasti, että vedämme hyviä virtauksia puoleemme. Kirjoita niin
kuin puhut!
Kun kirjoitatte blogiin, muistakaa, että kirjoitatte
ihmisille Helsingissä, Taivalkoskella, Tampereella…missä hyvänsä. Kutsukaa
toimijat mukaan vuorovaikutuksen kentälle.
Meillä on asenne, että olemassa olevat resurssit riittävät.
Ja ne riittävät hyvin. On katsottava niitä asioita, joita meillä on. Ei niitä,
joita saatamme joskus menettää. Emme voi hukata niitä resursseja, joita meillä
on. Meillä on osaamista, innostusta. Meillä on luonto. Niitä meidän on
vaalittava.
Työtä tekemällä tarkoittaa sitä, että menestys syntyy vain
työtä tekemällä. Uutta työtä syntyy tekemällä. Että olemme valmiita tekemään
töitä ja saamaan aikaan. Tulevaisuudessa työ ei kapene ja köyhdy, vaan laajenee
ja rikastuu. Joka päivä teet jotain kehittääksesi omaa osaamistasi.
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
16.11. - Tutkintoleiri osa 1
Klo 14-16
Tutkinto avoimessa digitaalisessa maailmassa - kuinka sen suoritan
Jaana Utti ja Ville Mäkelä, Tamora Oy
17.11. - Crowdsourcing
Klo 9.00 Aamukahvit ja päivän aloitus
Crowdsourcing - Joukkoistaminen
Julkisen sektorin kone on rikki - tarvitsemme uusia toimintatapoja
Karl-Erik Michelsen & Jaana Utti, Tamora Oy
Klo 16.00 Jatketaan huomenna!
18.11. - Mainekuvan rakentaminen
Klo 9.00 Aamukahvit ja päivän aloitus
Mainekuvan rakentaminen ja vetovoimainen yhteisö
Resurssiviisaus
Jaana Utti & Karl-Erik Michelsen, Tamora Oy
Klo 16.00 Hyvää kotimatkaa!
19.11. - Tutkintoleiri osa 2
Klo 8-10
Tutkinto avoimessa digitaalisessa maailmassa - kuinka sen suoritan
Ohjelma vaikuttaa mielenkiintoiselta. Motivoivaa päästä kuuntelemaan taas Michelsenin Kallea. Meidän entinen kaupunginjohtaja Timohan viimeistelee väitöstään mainetyöstä.
VastaaPoista