Kehittäjän mieli 26-28.5.2015
Oivangissa Kehittäjän mielellä
Kalle Michelsen - Kehittäjän mieli >>
Millä tavalla työtä teet? Tavoitteena muuttaa teidän ajatustapa täydellisesti. Muuttaa se ajattelemaan kehittäjän mielellä.
Meillä on korkeakoulutettuja osaavia ihmisiä, mutta he eivät tee sitä missä ovat parhaimmillaan.
Miksi ihmiset ovat väsyneitä kun tulevat töistä kotiin? On liian kiire. Osa jää tekemätä. On stressiä. Teillä kaikilla on velvollisuus rakentaa oma työpaikkanne ja työnne sellaiseksi, että ei väsy. Pystyy voimaantumaan siinä.
Se kaikki on kehittäjän mieltä.
Jos haluamme tehdä tuottavuushyppy, meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko ajetaan tämä porukka loppuun. Tai sitten luomme olosuhteet sellaiseksi, että teemme vielä tuplaten lisää. Tässä on se tiimi. Miten työtehoa lisätään väsyttämättä itseä. Tuomalla lisää vaikuttavuutta, merkittävyyttä, tuottavuutta. Tee sellaista, jolla on jokin vaikutus. Ei merkityksetöntä työtä.
Kun tulee jotakin mikä ei ole järkevää ja tuottavaa, siihen tulisi puuttua.
Älä muuta tykkäämistä rutiiniksi. Kun ihmiset tekevät mitä tykkäävät, heistä kaivautuu aivan mieletön voimavara. Työn pitää olla osa elämää. Meillä on mahdollista kehittää työ sellaiseksi, että se on mielekästä. Yrittäkää muuttaa ja kehittää.
There is a way to do it better - find it
Jos olette kehittäjänmielellä, pystymme aistimaan muutoksia. Olemme proakriivisia. Teemme etukäteen asioita. Ennakoinnilla ei muutosta pysty hallitsemaan, mutta sitä pystytään ohjaamaan eturintamasta. Se vaatii sitä ajatusta, että pystyy suhtautumaan muutokseen.
Muutos ei ole itseisarvo. Se on pysyvä tila.
Muutetaan suhtautuminen muutokseen. Muutos on se pysyvä tila. Muutos ei ole helppoa. Mutta se voi olla mielenkiintoista ja kivaa.
Miten työsi on muuttunut viiden viime vuoden aikana? Digitalisaatio on muuttanut ympäristön kokonaisuudessaan. Rutiinia on siirtynyt koneille, itselle on jäänyt aikaa tehdä mielenkiintoisia asuoita.
Poistetaan sana epäonnistuminen kokeilusta. Se on tulos. Kokeillaan koko ajan jotain muuta. Se on kehittämistä. Vision on oltava kirkas. Lisään mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä työhön.
Käyttäjät ovat kokeilijoita. Asiakkaat ovat kokeilijoita. Kun asiakkaat tekevät sitä, he muokkaavat sen sellaiseksi, josta tykkäävät. Annetaan ihmisten tehdä tuotteesta sellainen, mistä he pitävät. Miettikää omia asiakkaitanne. Kuinka paljon he voisivat tehdä teidän työtänne?
Kuusamossa kehittäminen ei ole kiellettyä. Se on jopa suositeltavaa. Täällä saa ja pitää kehittää.
Kenellä on rohkeutta tehdä asiat toisin?
Asiakaslupauksena asiakkaan ilahduttaminen. Ylitetään rajoja. Kokeillaan.
Lopputulos on tärkein. Ei se miten siihen pääsemme. Tuottavuus, merkityksellisyys, vaikuttavuus. Meillä on oltava kirkas visio. Meillä voi olla lukemattomia tapoja päästä siihen.
Ongelmaa ei voi ratkaista samalla tasolla, jolla se on luotu.
Jos teillä on organisaatiossa tahtoa, tietoa, osaamista, jakamista, oivallusta ja palkitsemista, teillä on kehittämistä.
Strategian tulee ohjata tekemistä. Jokainen vie omalla panoksellaan strategiaa eteenpäin.
Mukavuusalueella ei synny kehittämistä. Organisaatiossa tulisi olla liikettä edestakaisin, mukavuusalueelta epämukavuusalueelle ja päinvastoin.
Kehittäminen ei ole sitä mitä teet, vaan sitä mitä näet. Kun teemme työtä, kuvittelemme, että kehitymme sitä samaa työtä tekemällä. Miten kehitys tapahtuu? Jätämme ympäristöä havaitsematta. Systeemiäly. Katso mitä ympärillä on. Sitä mitä et nyt näe.
Luovuus on opittu taito. Innovaatio tapahtuu, kun opimme näkemään asiat eri tavalla. Miten uskallamme irtautua olemassa olevasta johonkin muuhun?
Uusi työ
Kalle Michelsen - Uusi työ >>
Tuottavuus, vaikuttavuus, merkityksellisyys.
Unohtakaa tutkinto hetkeksi. Meidän on kerättävä kompetenssia. Sosiaalisuutta, vuorovaikutuskykyjä, verkottumista. Mitä vahvempi ihminen on näissä, sitä parempi hän on tulevaisuuden työmarkkinoilla.
Jos pystymme valjastamaan teknologian oikein, työstä tulee vähemmän rasittavaa ja kuluttavaa. Työ muuttuu mielekkäämmäksi.
Internet of Things. Äly tulee kaikkialle. Meidän on osattava käyttää sitä hyväksemme.
Mitä arvostat asumisessa?
Tila
Valoisuus
Viihtyvyys
Mukavuus
Lämpö
Ympäristö
Tekemisen mahdollisuus
Toimiva asunto
Sijainti
Palvelut lähellä
Sijainti
Yksityisyys
Vapaus
Rauhallisuus
Puutarha
Sosiaalisuus
Rauha
Rakennetaan sitä mitä ihmiset haluavat. Heimopohjainen-ajattelu. Luontoheimo. Erakkoheimo. Mukavuusheimo. Sosiaalinen heimo. Varikkoheimo. Koko aluesuunnittelu voisi tapahtua sen mukaan.
Teollinen yhteiskunta standardisoi. Uusi maailma tuo mukanaan vaihtoehtoja. Kaikki asiat Kuusamon strategiassa on saatava elämään. Ne eivät vain ole siellä.
Me luomme kehittäjäyhteisön. Kaikilla yhteinen visio. Käyttäkää hyväksenne tätä valtavaa potentiaalia.
Ketterää kehittämistä
Nopeaa, rajoja rikkovaa kehittämistä. Ei tehdä yhteistyötä, vaan tehdään YHDESSÄ. Asiakaslähtöinen ketterä kehittäminen muuttaa koko kehittämisen suunnan. Se on täysikäännös tuotantolähtöiseen.
Mietitään miten asiakkaan UNELMA toteutetaan. Ennen toteutettiin asiakkaiden tarpeita. Tuotteet täytti asiakkaiden tarpeita. Nyt meidän lähtökohtana on unelmat. Mistä asiakas unelmoi? Organisaatiot tuottavat nykyisin elämyksiä ja kokemuksia, jotka toteuttavat asiakkaan unelmia.
Älä tee projektisuunnitelmaa entisellä tavalla vaikka joku käskisi. Suunnittele projektia ketterästi. Kuten suunnittelitte Kuusamon kehittäjien illallista, tai kuten suunnittelitte Tulevaisuuskioskia. Uudessa tilanteessa syntyy uutta niillä voimvaroilla mitä ihmisillä on. Juuri siinä tietyssä hetkessäkin.
Ketterä kehittäminen on mahdollisuuksien näkemistä. Omalta mukavuusalueelta pois olemista. Vähän hulluutta.
Kutsu
26.-28.5. hyppäämme jälleen kehittämisen maailmaan Oivangissa! Konsulttimme ja hallituksemme jäsen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston innovaatiojohtamisen professori Kalle Michelsen johdattelee meidät kehittäjän mielen syövereihin 26. päivä klo 10 alkaen. Illalla emme pyörähdäkään vierailulla Kuusamon Juustolla, mutta varaa silti kalenteristasi aikaa aina klo 18 saakka. Seuraavana päivänä jatkamme uuden työn parissa klo 9.00 ja pohdimme asiakaslähtöisyyttä Jaanan johdolla. Jakson lopettelemme 28. päivä klo 14.Jos sinulta tabletti löytyy, ota ihmeellä se mukaan. Sen lisäksi voit varautua jaksolle jälleen avoimin mielin. Mukavat päivät tulossa, tervetuloa mukaan!
26.5. tiistai
10.00 Aamukahvit ja päivän aloitus
Kehittäjän mieli
Mikä on muutosta ja mikä kehittämistä?
Karl-Erik Michelsen, Tamora Oy
18.00 Huomenna jatketaan!
27.5. keskiviikko
9.00 Päivän aloitus aamukahvilla
Uusi työ
Verkosto yhteisen tiedon lähteillä ja tuottajana
Karl-Erik Michelsen & Jaana Utti, Tamora Oy
17.00 Huomiseen!
28.5. torstai
8.30 Aamukahvilla vauhtia päivään
Asiakashyödyn tunnistaminen - mistä Kuusamon vetovoima rakentuu?
Tutkinnon askeleet
13.30 Hyvää kotimatkaa!
Karl-Erik
Michelsen on innovaatiojohtamisen professori Lappeenrannan
teknillisessä yliopistossa, Tamoran hallituksen jäsen ja yksi sen
omistajista. Hän on
kokenut johtamisen ja johtamisjärjestelmien kehittäjä ja on erityisen
perehtynyt organisaatioiden johtamisen kehittämiseen muutostilanteissa
sekä
seutujen menestyksen kehittämisfilosofiaan.
Asiantuntijat
Kotitehtävät
1. Reflektoi jakso I. Kirjoita itsearvio omasta oppimisestasi ja kehittäjänä kehittymisestä I jakson aikana I Kohtaamisen kommenttikenttään. Silmäile ensin ensimmäisen jakson muistiinpanot ja mieti omaa työtäsi. Voit myös kommentoida toisten reflektointeja. Aloita teksti Ref-sanalla.2. Reflektoi jakso II. Tee se samalla tavalla. Mutta tee se vasta juuri ennen syyskuun kohtaamista!
3. Tee joku pieni, helppo, nopea tuotekehitystyö Trelloon. Harjoittele Trellon käyttöä.
4. Tee joku tuotekehitystyö ja tee siitä blogikirjoitus. Voit kirjoittaa vaikket ole tuotekehitystyötä vielä tehnytkään. Muista valokuvat! Kommentoi toisten blogikirjoituksia, twiittaa niitä.
5. Ole Twitter-näkyvä. Jos haluat, twiittaile.
6. Jos et ole tehnyt kirjatehtävää, tee se seuraavaksi kerraksi. Ota kuvia kirjatehtävän oheen. Jos olet jo tehnyt kirjatehtävän, ota 1-2 kuvaa lisää oman kirjatehtäväsi lisäksi.
Ref. "Kehitä sitä, mitä on paljon" ja "mukavuusalueella ei synny kehittämistä" -lauseet jäivät pyörimään päähäni toukokuun koulutuspäivistä. Ja mitä tarkemmin noita lausahduksia miettii, sitä järkevimmiltä ne tuntuu ... Onkohan kehittäminen jo alkanut?
VastaaPoistaRef.
VastaaPoistaTyöyhteisössä muutosten aikaansaaminen ja kokeilujen käynnistäminen ei ole mikään pieni juttu. Se vaatii rohkeutta idean esittäjältä, taitoa viedä sitä eteenpäin, mutta myös muiden hyväksyntää ja tahtoa lähteä kokeilemaan asioiden toisin tekemistä. Ei mikään pikku juttu, kun puhutaan sosiaali- ja terveysalasta missä ”tehdään näin, kun on aina tehty näin”.
Jaksolla kaksi saimme kuulla, että luovuutta voi oppia ja yhdistin tämän ajatuksen kokemuksiini opiskeluajoista. Kun opiskeluaikana tarpeeksi usein osallistui ideariihiin avoimessa ympäristössä, jossa hulluintakaan ideaa ei tuomittu, syntyi uusia ideoita, joita joku toinen täydensi ja ne taas johtivat uusiin ideoihin. Sen lisäksi että se oli tuottavaa, se oli hauskaa ja vapauttavaa. Kun mietin ideointitilanteita työyhteisössä, aina on löytynyt joku, joka haluaa tuoda idean negatiiviset puolet esille sen sijaan, että voisi jatkaa ajatusta ja kiihdyttää ideaa. Tämä negatiivisten ajatusten tuottaminen herkästi lamaa ideointia. Tilaisuudet vaatisivat toisen, joka uskaltaa innostua ajatuksesta pelkäämättä heti lopputuloksen epäonnistumista ja uskaltaa ÄÄNEEN jatkaa ideaa. Näitä hiljaisia kannattajiahan kyllä löytyy, äänekkäitä tarvittaisiin selvästi lisää..
Yhteistä ideointia, tuomitsemattomalla ilmapiirillä, tarvittaisiin lisää, jotta kehittäminen tapahtuisi yhdessä yhteisön sisällä.
Olen huomannut saman, Mirka. Miksi ihmiset, joilla on uusia, raikkaita ajatuksia ja rohkeita ideoita, eivät uskalla sanoa niitä isoon ääneen? Jotenkin on aina helpompi pommittaa toinen alas, kuin uskaltaa astua areenalle ja omien hienojen ideoiden siivittämänä kohdata leijonat... :) Arvaa olemmeko huomanneet saman Askeleessa - miksi kaikki kommentit esim. kuntouttavasta työtoiminnasta ovat 'orjatyötä' ja riistämistä ja mitä vielä, kun tosiasiassa moni saa kaiken tarvitsemansa esim. työtoimintaan uskaltauduttuaan. Henkilöt, jotka ovat löytäneet elämään sisältöä, ystäviä, harrastuskavereita, oikeaa työtä ja uusia polkuja vaeltaa, eivät uskalla sanoa sitä ääneen. Vain sohvan pohjalla makaavat kirjoittelevat 'meille soitettiin palstalle'... Miten me tuo saadaan muuttumaan?
PoistaRef. Lause; "ei ole epäonnistumisia, ne ovat kokeiden tuloksia" otti ahdistuksen viitan harteilta. Kuinka saisi toisetkin sen ajatuksen omaksumaan, olisi niin helpompi kehittää ja kokeilla. Komppaan Mirkaa tuossa ajatuksessa, että aina on joku joka haluaa sabotoida kehittämistä, negatiiviset puoletkin voi rakentavasti käsitellä. Haasteellisinta on saada toiset innostumaan ja pois mukavuusalueeltaan. Asiat on helppo tehdä niin kuin aina on tehty. Pitää uskoa omiin ajatuksiinsa, itseensä.
VastaaPoistaRef.
VastaaPoista"Mitä meillä on paljon,miten voisimme hyödyntää sen?" Nykyisillä resursseilla on pärjättävä mutta miten säilytämme työmme laadukkuuden?Miten saada muut mukaan?Tutut rutiinit,tavat niin on aina tehty. Työyhteisöissä on varmasti aina ja tulee aina olemaan alussa muutosvastarintaa uusien asioiden edessä.Kunnes huomataan että tää olikin hyvä juttu! Mutkattomampaa on viedä ideat käytäntöön kaksin kuin yksin puurtaen.
Ref. Huomasin miksi viihdyn nykyisessä työpaikassani: saan paljon vaikuttaa omaan työhöni, päivän sisältöön. Asukkaat ovat niin ihania ja ovat kiitollisia kaikesta mitä heidän hyväkseen teen. Sen lisäksi tiedän että saan työkaveriltani tukea tarvittaessa. Meillä ei tarvitse taistella tuulimyllyjä vastaan, kun molemmat puhaltaa yhteen hiileen. Voi siis rauhassa kehittää, ja olen tuonutkin joitakin uusia asioita työpaikkaani viime marraskuun jälkeen, jolloin tulin uutena työntekijänä taloon. Vähän varovaisesti kyllä aluksi tunnustelin, että kuinka minun ideat otetaan vastaan, koska olin tottunut siihen että aina on joku joka kaataa jäätä niskaan. Mutta nyt minusta tuntuu että saan vihdoinkin tehdä sitä mitä haluan, ja panostaa asukkaisiin. Koska heitä vartenhan minä tätä työtä teen.
VastaaPoistaTwitteri irvistyttää vieläkin, ja mikään blogihirmu en tunne olevani, joten saas nährä...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaRef. Muutamille epämukavuusalueille olen jo mennyt ja menen edelleenkin... Iso kiitos Erjalle Trello-opetuksesta!
VastaaPoistaRef. Jaana H, sinun tekstin kysymykseen kommentoiden, kyllä kehittäminen meillä on jo alkanut, kun nykyisin töissä uuden epäkohdan tullen huomaamme pohtivan heti miten asian voisi tehdä toisin tai uuden asian tullen mietimme siihen hyviä toimintakeinoja. Eli viimekertaisten luentojen kommentti "kun tulee jotakin mikä ei ole järkevää ja tuottavaa, siihen tulisi puuttua" on ilmeisesti käynyt toteen.
VastaaPoistaRef. Kehittäjän mieli alkaa pikkuisen näkyä omassa toiminnassa, toivottavasti. Opin, että meidän pitää kehittää sitä mitä meillä on paljon. Oivallusten kautta olen ottanut asiakkaat entistä enemmän mukaan kehittämään ryhmätapaamisia. Matalan kynnyksen kokeiluja olen aloitellut työssäni. Ja yritän muistaa, että asioita voidaan tehdä toisella tavalla.
VastaaPoistaOlen huomannut, että kehittäminen vaatii tahtoa, oivallusta ja intoa viedä kehitystyötä eteenpäin. Rohkeutta johtaa muutosta käytäntöön.
VastaaPoistaRef. Kehittämistä tapahtuu kokeilujen kautta. Erilaisten useiden kokeilujen kautta hioutuu aina uusia ideoita, kokeiluja. Työssäni saan käyttää runsaasti luovuutta, heittelen "hulluja" ideoita ja kokeilemme matalan kynnyksen kokeiluja ja sehän on jopa hauskaa.
VastaaPoistaRef: Kehittäjänmieli on vielä hukassa. Luin julkaisun sisäisestä motivaatiosta ja seuraava lause kolahti: "Jotta muutos on mahdollista, ensimmäinen iloinen taistelu on käytävä peilin ääressä. Olenko itse innostaja vai mielensäpahoittaja?" Luennoista lainattua: Kehittäminen ei ole sitä mitä teet, vaan sitä mitä ajattelet. Kehittäminen on uskallusta siirtyä epämukavuusalueelle .....eli seuraavaksi trellon kimppuun.
VastaaPoistaRef. 2: OLE ROHKEA JA KETTERÄ!
VastaaPoistaRef: Kehittämistä tapahtuu, kun uskaltaa irtautua olemassa olevasta sekä uskalluksesta nähdä asiat eri tavalla.
VastaaPoistaRef: Kehittämistä olisi ja on paljonkin, kun vaan saisi työntekijät innostumaan aidosti mukaan sekä aikaa sille.
VastaaPoista
VastaaPoistaRef: Kehittämistä olisi ja on paljonkin, kun vaan saisi työntekijät innostumaan aidosti mukaan sekä aikaa sille.
Ref: Kehittämistä olisi ja on paljonkin, kun vaan saisi työntekijät innostumaan aidosti mukaan sekä aikaa sille.
VastaaPoistaRef 2: Tuotekehittäjäkoulutus on heti alkumetreillään avannut ajatuksia ja tehnyt minusta jotenkin yksilönä näkyvämmän työyhteisossäni – olen varmaan näkynyt ja kuulunut ennenkin, tunne on vain selkiytynyt sisälläni – ja olen huomannut, että voin kehittää toimintaamme omana itsenäni, en pelkästään yhteisön jäsenenä.
VastaaPoistaSen tunteen rohkaisemana esitin ideani uudesta Uuden Työn toteuttamistavasta Kuusamossa esimiehelleni ja perusturvalautakunnalle, jolta sainkin luvan toteuttaa esitykseni.
Myös somenäkyvyyteni on lisääntynyt ja kehittynyt, ja koko työyhteisöni on innokkaasti näkyvillä niin somessa (Uusi työ Kuusamossa –työklupi) kuin uusissa toiminnoissamme tulevaisuuskioskilla, kopiointipisteen helpdesk-toiminnassa ja rakennuskierrätyksessä.
Kiitos,
Pirjo
Ref 2: Yhdessä kehittämällä saamme enemmän aikaan kuin yksin. Kehittämällä tulevaisuutta saamme myös uskoa uuteen tulevaisuuteen. Ei mietitä mitä teimme ennen vaan nyt mietitään mitä teemme tulevaisuudessa.
VastaaPoistaRef.2. Uusia ja hauskojakin ideoita on mielessä, mutta kaikkea ei vielä ole ehtinyt toteuttaa. Kesälomalta palanneina meillä on virtaa ja innostusta uusillekin asioille. Harmi vaan, kun työ on usein niin kiireistä, ettei perustyöltä jää kauheasti aikaa hauskanpitoon. :-)
VastaaPoistaRef 2: Kehittämistä löytyy aina, koskaan ei olla valmiita. Vanhat tavat ova tiukassa, uusien tapojen käyttäminen vaatii rohkeutta kokeilla uutta aikasempaan.
VastaaPoista